torstai 14. maaliskuuta 2013

Rautatie

"'Ja niin olivat Matti ja Liisa päättäneet lähteäkseen rautatiellä ajamaan.'

Matin ja Liisan matka rautatielle hurmaa yhä. Se huokuu aitoutta, viisautta, huumoria ja tuoreutta aivan niin kuin ensimmäisen kerran ilmestyessään vuonna 1884.

Tämän teoksen helmi on harvinaisuus: Rautatien ensipainoksen mukainen alkuperäisteksti. Kuvitus on Suomen taiteen kultakauden mestarin, Eero Järnefeltin.

Tatu Kokon tulkitsema ja kirjoittama Rautatie nykysyomeksi helpottaa syventymistä upeaan kertomukseen, josta tuli yksi Suomen kirjallisuuden menestyneimmistä klassikoista.

Kokko on myös perehtynyt Rautatien eri painosten teksteihin ja tutkinut muutoksia, joita ne ovat kokeneet vuosikymmenten aikana. Tämän kirjan sisältämät havainnot ovat mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen matka suomen kielen kehitykseen ja historiaan. 

Tervetuloa kurkistamaan kuinka jo sadankolmenkymmenen vuoden takaisessa Suomessa nautittiin edistyksen kiivakkaasta kyydistä."


Riikka
Lainasin kirjastosta Juhani Ahon Rautatien vuoden 2011 painoksen, jonka on toimittanut Tatu Kokko.

Rautatie-kirjan luki nopeasti, vaikka vanhahtava kieli hieman hankaloitti tarinaan eläytymistä. Tähän eläytymisongelmaan vastaus varmaankin löytyisi lukemalla Tatu Kokon kirjoittama Rautatie nykysuomeksi. Selailin nykysuomeksi kirjoitettua versiota, ja se vaikutti luonnollisesti helpommalta luettavalta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kirja pitää lukea (ainakin ensimmäisellä kerralla) alkuperäisversiona.

Yllätyin lukiessani, että Juhani Aho kirjoitti Rautatien ensimmäisen käsikirjoituksen ollessaan vain 22-vuotias. Rautatien juoni on yksinkertainen ja sinänsä toimiva; Matti ja Liisa lähtevät katsomaan uutta rautatietä ja palaavat sen nähtyään kotiinsa. Koska Matti ja Liisa ovat asuneet ikänsä samoilla seuduilla eivätkä ole matkustelleet, heillä ei ole aavistustakaan, millainen se rautatie on. Siitä he lähtevätkin ottamaan selvää. Matti ja Liisa ovat hieman hölmöjä, ja tarinaan mahtuu huumoria. En kuitenkaan päässyt kirjaan niin kiinni, että antaisin siitä kovin korkeita pisteitä. Toisaalta se kyllä vei hyvin mukanaan 1800-luvun lopun elämään, sillä kieli oli eläväistä.

Arviointi: 2½/5

1 kommentti:

  1. Hei!

    Olen kirjallisuuden opiskelija Itä-Suomen yliopistossa ja teen pro gradua Kari Hotakaisen teosten vastaanotosta kirjablogeissa ja ammattikritiikissä. Teokset ovat Luonnon laki, Jumalan sana, Ihmisen osa ja Juoksuhaudantie. Tutkin sitä, miten edellä mainittuja teoksia on arvotettu.

    Olen huomannut, että Riikka on kirjoittanut Juoksuhaudantiestä. Kaipaan siis enemmän tietoja Riikasta, jotta voisin muodostaa lukijakuvaa. Kaikkia tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Käytän lopullisessa työssäni nimimerkkiäsi. Tarvitsisin sinusta, Riikka, seuraavia tietoja: ikä, sukupuoli, ammatti, koulutus ja asuinpaikkakunta. Lähetä tiedot sähköpostiini mahdollisimman pian: helipaa@student.uef.fi.

    Jos kaipaatte lisätietoja tutkimuksestani, vastaan tiedusteluihin mielelläni. Kiitos vastaamisesta!

    Terveisin
    Heli Paakkunainen

    VastaaPoista