"Kuusitoistavuotias isosisko Meg on vaalea ja pehmeän pyöreä. Vuotta nuorempi Jo on varsamaisen hontelo ja luonteeltaan kulmikas. Beth, jota isä kutsuu 'Pikku Tyveneksi', leikkii onnellisena omissa oloissaan. Ja nuorin, sinisilmäinen Amy, on erittäin tärkeä henkilö - ainakin omasta mielestään. Neljän siskoksen lisäksi Marchin perheeseen kuuluu rintamalla oleva isä sekä äiti, tyttöjen mielestä maailman ihanin nainen, vaikka käyttääkin vanhamuotista hattua... Perheen koti on hieman rappeutunut mutta viihtyisä vanha talo, mainio paikka näytelmien esittämiseen, piirtämiseen, laulamiseen ja kaikenlaiseen ilonpitoon. Komeassa naapuritalossa asuu ankaran isoisän vartioima 'Laurencen poika', jolla on tärkeä osa tyttösten elämässä koko romaanin ajan.
Pikku naisia on Amerikan ja koko maailman tunnetuimpiin kuuluvan nuortenkirjailija Louisa M. Alcottin kuuluisin romaani. Se syntyi yli sata vuotta sitten, mutta joka vuosi uudet lukijat tempautuvat sen taikapiiriin, kiehtovaan, hauskaan, haikeaan lapsuuden ja neitoiän maailmaan. Pikku naisista on tehty useitakin elokuvia."
Riikka
Ostin Pikku naisia -kirjan omaksi jo talvella, kun se tuli vastaan kirpputorilla eurolla. En ollut aiemmin lukenut kirjaa, mutta olin nähnyt siitä tehdyn elokuvan, jonka juonesta en tosin muistanut mitään. Kirjaa lukiessa en siis tiennyt, mitä odottaa. Muistin kyllä, että kirjaa on kehuttu paljon ja sitä on pidetty ihanana. Tarina oli kyllä romanttinen, mutta selvästi hieman nuoremmille lukijoille suunnattu. Nyt lukemiseen ei tullut mitään paloa, että "pakko päästä äkkiä lukemaan tarina loppuun" - mitä monesti pidän hyvän kirjan merkkinä. Tästä kirjasta ei siis jäänyt paljon sanottavaa.
Arviointi: 3-/5
