Häräntappoase

"Anna-Leena Härkösen romaani Häräntappoase sai J. H. Erkon palkinnon vuoden 1984 parhaana esikoisteoksena. 

Tämä raikas, anarkistisen huumorin sävyttämä kertomus 'maakylän Romeosta ja Juliasta' on jo käsite ja tunnetaan myös palkittuna televisiosarjana."

Riikka

Mielikuvani Häräntappoase-kirjasta oli täysin erilainen kuin se oli. Muistan, että kirjasta on keskusteltu yläasteella, mutta kirja ei koskaan ole herättänyt kiinnostustani lukea sitä. Nimi Häräntappoase ei houkutellut, vaikken osannut aavistaakaan, mihin sillä viitattiin. 

Kirja oli yllättävä - ja täysin erilainen, mitä olin kuvitellut. Tarina Alposta, joka lähtee kesätöihin sukulaistensa luokse heinäpellolle, on ehkä mielekkäintä luettavaa juuri yläasteikäisille nuorille. Kirjassa käytetty kieli on eläväistä, ja kirjailijan mielikuvitus erittäin luovaa. Välillä kuitenkin tuntui, ettei tarina edennyt tarpeeksi nopeasti, kun kirjassa kerrottiin esimerkiksi Alpon näkemistä unista ja lapsuuden aikaisista tapahtumista. Vaikka kirja oli vähän outo, pidin siitä omalla tavallaan. Tarinaan oli helppo eläytyä mukaan, ja kirjan luki nopesti.

Arviointi: 3/5

Emmi

Häräntappoase oli mielestäni hauskaa luettavaa. Anna-Leena Härkösen käyttämä kieli oli rikasta ja pohdiskelevaa. Nauroin välillä ääneen kirjaa lukiessani. Yksi hauskimpia kohtauksia oli mielestäni Alpon kouluun liittyvä pohdiskelu: "Koulu on niin tekopyhä paikka. -- Yhdesti yks vinku-vieno (opettaja) kuulutti hyvin tärkeenä keskusradiosta: Huomio sinä joka tänä aamuna käärit koulukirjastossa sanomalehden tötterölle, sinut on nähty. Tule heti ilmoittautumaan rehtorin kansliaan. Toistan: Sinä joka käärit sanomalehden aamulla tötterölle, ei kannata pakoilla enää sillä sinut on kyllä nähty. Tule välittömästi ilmoittautumaan rehtorin kansliaan. TÖTTERÖLLE. Taala painu ilmoittautumaan ja mä oon vielä tänäki päivänä ihan varma ettei se ollu koskenu sormellakaan sitä kirottua lehteä."  

Tuli ihan mieleen oma yläasteaika, jolloin koulumme rehtori kerran kuulutti, että "kuka on kärrännyt soraa kakkoskerroksen aulaan?" KÄRRÄNNYT SORAA :)

Kirjan alkuosa oli mielestäni parempi kuin loppuosa. Kuten Riikkakin kirjoitti, loppupuolella tarina hieman paikoin junnasi paikallaan. Kokonaisuudessan Häräntappoase oli hauskaa luettavaa ja kirjoittajan tyyli omaperäinen. Laittaisin kirjan ehkä samaan kategoriaan Populäärimusiikkia Vittulajänkältä -kirja kanssa.

Arviointi: 3½ / 5