Emmin ehdotuksesta valitsimme lukuprojektimme kolmanneksi kirjaksi Antoine de Saint-Exupéryn Pikku Prinssin. Olin lukenut kirjan viimeksi joskus nuorempana, ja kävinkin etsimässä kirjaa vanhempieni kotoa. Koska sitä ei nopealla katsauksella kirjahyllystä löytynyt, hain kirjan kirjastosta. Samalla kirjastokäynnillä katsastin aulassa olevan korin, josta saa ottaa ilmaiseksi kirjoja ja jättää vaihdossa oman kirjan tilalle. Korissa oli Jostein Gaarderin Sophie's World eli iki-ihana klassikko englanniksi :) Otin sen mukaani. Olen siis lukenut Sofian maailman vuonna 2004, ja lukeminen tuotti monet kerrat tuskaa. En siis todellakaan odota, että pääsen lukemaan kirjan uudestaan :) Voisimme suosiolla jättää sen lukuprojektimme loppupäähän. Mutta nyt Pikku Prinssiin...
Pidin kirjasta. Luin sen kerralla alusta loppuun. Tarina piti mielenkiinnon koko ajan yllä - halusin jatkuvasti tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Pidin myös kuvista, jotka auttoivat eläytymään tarinaan.
Kirjaa lukiessa jäin miettimään, miksi lasten ja aikuisten maailmat ovat niin erilaisia. Lapsena maailman ihmeitä havainnoi avoimesti ja uteliaasti. Aikuisena on aina kiire, eikä ehdi pysähtyä nauttimaan siitä kaikesta, mitä on saanut.
Kirjassa oli paljon viisauksia - se on opettavainen tarina onnen tavoittelusta iloineen ja suruineen.
Arviointi: 3½/5
Pidin kirjasta. Luin sen kerralla alusta loppuun. Tarina piti mielenkiinnon koko ajan yllä - halusin jatkuvasti tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Pidin myös kuvista, jotka auttoivat eläytymään tarinaan.
Kirjaa lukiessa jäin miettimään, miksi lasten ja aikuisten maailmat ovat niin erilaisia. Lapsena maailman ihmeitä havainnoi avoimesti ja uteliaasti. Aikuisena on aina kiire, eikä ehdi pysähtyä nauttimaan siitä kaikesta, mitä on saanut.
Kirjassa oli paljon viisauksia - se on opettavainen tarina onnen tavoittelusta iloineen ja suruineen.
Arviointi: 3½/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti