Nuoren tytön päiväkirja

"Keskiviikkona, heinäkuun 8. päivänä vuonna 1942 kirjoitti 13-vuotias Anne Frank päiväkirjaansa: 'On kuin koko maailma olisi kääntynyt ylösalaisin. Mutta olen hengissä, ja se on pääasia...' Yli kahden vuoden maanpako keskellä suurkaupunkia, vanhan talon 'salaisessa siivessä' oli alkanut. Ja kun se päättyi elokuun neljäntenä 1944, oli seitsemällä piilopirtin kahdeksasta asukkaasta edessään vain tie kuolemaan. Anne Frank menehtyi Bergen-Belsenin keskitysleirillä maaliskuussa 1945.

Anne Frank oli varakkaan amsterdamilaisen juutalaisperheen nuorempi tytär. Koko maailma tuntee hänen päiväkirjansa, kirkkaan, rohkean dokumentin juutalaisvainojen ajan Hollannista. Se koskettaa yhä uusia sukupolvia, uusia ihmisiä. Nyt kun myös päiväkirjan rinnakkaisteos Salaisen siiven tarinoita on ilmestynyt suomeksikin, Päiväkirja kannattaa lukea jälleen kerran uudestaan."

Riikka

Aloitin kirjan lukemisen viime viikolla lentokoneessa matkalla Bukarestiin. Olen aikoinaan saanut kirjan lahjaksi mummoltani joskus ala-asteella, mutta äitini ei silloin antanut minun lukea kirjaa, vaan piilotti sen. Kiellon takia kirja olikin kiinnostava, mutta en enää muista, koska sain sen ensimmäistä kertaa luettavaksi. Koskaan aikaisemmin en ole lukenut kirjaa loppuun. Muistan lukeneeni Päiväkirjaa lukioaikana, mutta silloin pidin kirjaa tylsänä, ja jostain syystä sen lukeminen jäi kesken.

Toinen kirjaan liittyvä muisto liittyy Amsterdamin matkaani vuonna 2004. Kävelimme Anne Frankin museon ohi, mutta emme vierailleet siellä. Aion kyllä käydä siellä vielä jonakin päivänä!

Mielestäni Päiväkirja oli mielenkiintoista luettavaa - aito, rehellinen kuvaus nuoren tytön elämästä. Surullista, etteivät tytön haaveet omista lapsista ja tulevasta elämästä koskaan ehtineet toteutua. Kirja herätti myös ajattelemaan, kuinka erilaista elämä on ollut esimerkiksi omien isovanhempieni nuoruuden aikana.

Anne Frankin elämä ei ollut helppo. Salaisessa siivessä hän joutui elämään jatkuvassa pelossa ja epävarmuudessa. Kuinka hän jaksoi opiskella ja lukea niin paljon? Miksi hän ja hänen äitinsä eivät ymmärtäneet paremmin toisiaan? Vaikka hän eli päivästä toiseen saman katon alla, samojen ihmisten ympäröimänä, hän onnistui löytämään iloa elämäänsä. Olosuhteet eivät olleet helpot. Mutta Anne oli sitkeä. On hienoa, että Anne sai elinaikanaan toteuttaa haavettaan kirjoittamisesta ja hänen päiväkirjaansa luetaan vuosien jälkeenkin suurella mielenkiinnolla.

Arviointi: 2½/5

Emmi

Odotin innolla Anne Frankin päiväkirjan lukemista, koska kirja oli nimenä minulle entuudestaan tuttu, mutta en ollut koskaan lukenut sitä. Kirjan alku vaikutti lupaavalta ja teksti oli helppolukuista. Puolenvälin paikkeilla tuntui, että teksti alkoi hieman toistaa itseään. Kirja on kuitenkin mielestäni hieno kuvaus Annen kehityksestä pikkutytöstä nuoreksi naiseksi. 

Anne on lahjakas kirjoittaja ja pystyy kuvaamaan elämää piilopaikassa värikkäästi ja monipuolisesti. Toivoin salaa, että Anne perheineen olisi selvinnyt juutalaisvainosta. Luettuani viimeisen päiväkirjamerkinnän ymmärsin, että elämä salaisessa siivessä oli päättynyt. Se tuntui pahalta.

Muistan edelleen vierailumme Berliinissä juutalaismuseossa, jossa juutalaisvainon sekä sen seuraukset ja ihmiskohtalot pystyi kokemaan todella elävästi. Myös Annen ja hänen perheensä kohtalo herätti minussa samanlaisia tunteita. Kokonaisuudessaan ihan hyvä kirja, kannatti lukea. 

Arviointi: 3/5