"'Saaressa oli jotain maagillista. Sen pelkkä nimikin sai mielikuvituksen toimimaan. Yhteys ulkomaailmaan katosi, saari muodosti oman maailmansa. Maailman, josta ei ehkä koskaan voisi palata.'
Kymmenen erilaista ihmistä houkutellaan salaperäiselle Neekerisaarelle. Jokainen heistä on joskus tehnyt jotakin, minkä haluaa unohtaa. Tunnelma omituisella saarella tiivistyy, ja pian jokainen joutuu tekemään tiliä menneisyytensä kanssa.
Agatha Christie (1890-1976) on perinteisen palapelidekkarin ehdoton kuningatar. Hänen vuonna 1939 ilmestynyt Eikä yksikään pelastunut (suom. 1940) on hänen tunnetuin teoksensa."
Riikka
Olen lukenut Agatha Cristien Kymmenen pientä neekeripoikaa ensimmäisen kerran joskus yläasteella. En muistanut kirjan sisällöstä paljoakaan nyt, kun luin sen toisen kerran. Toki tarinan perusjuoni oli tuttu, mutta en muistanut, kuka lopulta paljastuu murhaajaksi.
Mielestäni kirja oli jotenkin tylsä. Lukiessani lähinnä odotin, että seuraava henkilö kuolisi, ja pääsisin kirjan loppuun. Mielenkiintoisinta kirjassa olikin sen loppu: tarina siitä, kuinka murhat todellisuudessa tapahtuivat ja kuka oli kaiken takana. Lopputulos oli tavallaan yllättävä, mutta tavallaan looginen.
Arviointi: 3-/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti